Julkaistu Sarkan vanhassa blogissa 17.2.2015

Sivunäyttöjä jahtaavat verkkomediat levittävät innokkaasti huhuja, mutta vaivautuvat korjaamaan virheelliseksi osoittautunutta tietoa liian harvoin. Näin sanoo asiaa Columbian yliopistossa tutkinut Craig Silverman, jonka mielenkiintoinen raportti tuli julki viime viikolla. Tutkimuksen aineistona oli reilut 1500 huhuja käsittelevää verkkojuttua ja toimittajahaastatteluita. (164-sivuinen raportti löytyy täältä. Jos on kiire, lue Nieman Labin juttusiitä.)

Silvermanin mukaan huhuista kertovat jutut saavat yleensä enemmän lukijoita ja some-huomiota kuin niitä vääriksi paljastavat jutut. Kohtalaisen yleistä on sekin, että otsikossa huhusta kerrotaan totena, mutta leipätekstissä vastuu sen todenperäisyydestä ulkoistetaan lähteelle (otsikko ja teksti eivät täsmänneet vajaassa 13 prosentissa aineiston jutuista). Lähde on tällaisessa tapauksessa usein toinen media, jonka uutista siteerataan varmistamatta asiaa itse.

Ankeuttavien tulosten lisäksi Silverman esittää raportissa liudan suosituksia siitä, miten toimituskäytäntöjä voisi parantaa, jotta virheellisen tiedon levittäminen vähenisi ja huhuja kumoavat jutut saisivat enemmän yleisöä.

Toivottavasti Suomessakin innostuttaisiin tekemään enemmän tämäntyyppisiä juttuja sen sijaan, että raportoidaan, mikä tarina Facebookissa juuri nyt kiertää. Siksi tässä muutama Silvermanin vinkki virheellisen tiedon kumoamiseen:

1) Älä ole negatiivinen tai ylimielinen. Tavoitteena ei ole se, että huhun jakanut ihminen tuntee olevansa tyhmä tai hyökkäyksen kohde. Juorujen psykologiaan perehtyneiden tutkijoiden mukaan sovitteleva suhtautuminen toimii paremmin.

2) Kerro tarina. Tarkoituksena on korvata ihmisen mielessä jo oleva kertomus, ja pelkkä kieltäminen tai faktojen latelu on tylsää.

3) Yksinkertaista. Toimittajilla on välillä tapana ajatella, että paras tapa vakuuttaa ihminen jostakin on vyöryttää pitkä rimpsu yksityiskohtaista tietoa. Jos lukija joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen perustelusi, hän luopuu yrityksestä.

4) Vältä väärän tiedon toistamista, jos mahdollista. Suosi kieltomuotojen sijasta positiivisia.

5) Muista tunteiden merkitys. Voimakkaita tunteita kuten inhoa tai pelkoa herättävät tarinat leviävät nopeasti sosiaalisessa mediassa. Siksi myös huhujen kumoamisen pitäisi pyrkiä vetoamaan lukijan tunteisiin. Mutta älä manipuloi.

6) Kokeile! Toimittajien ja uutistalojen pitäisi kehittää ja testata erilaisia tapoja kumota virheellistä tietoa (ja uutisoida huhuista). Vain siten selviää, mikä toimii parhaiten.

Craig Silverman on faktantarkistukseen erikoistunut toimittaja-tutkija-tietokirjailija, jonka tekemisiä kannattaa muutenkin seurata. Columbian tutkimusprojektin yhteydessä hän perusti myös Emergent-sivuston, joka seuraa verkkojuorujen leviämistä ja todenperäisyyttä.

Päivi Kerola
@pkerola
paivi.kerola(a)sarkamedia.com

Comment