Julkaistu Sarkan vanhassa blogissa 3.2.2015

Kirjailijaksi voi tulla vaikka vahingossa.

Niin kävi minulle ja 24 muulle opiskelijalle, kun kirjoitimme yhdessä pankkiiri Björn Wahlroosista kertovan epävirallisen elämäkerran (Into 2013) vierailijaprofessori Tuomo Pietiläisen johdolla. Tietokirja, joka pääsi Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-ehdokkaaksikin, ei vaatinut vuosien palkatonta lomaa, kuukauden yksinäistä kirjoitussapattia tai journalistisista pyrkimyksistä joustamista.

Tämä tuntui poikkeukselliselta, ja siksi Sarkan tietokirjaa ei kirjoita kukaan yksin. Ensi syksynä ilmestyvää tietokirjaa tekevät yhdessä viisi toimittajaa ja kaksi kuvajournalistia. Vuodessa valmistuu teos, jota varten on tehty satakunta haastattelua, käyty läpi satoja sivuja arkistolähteitä ja luettu kymmeniä kirjoja.

Suomen Akatemian tutkijatohtori Hanna Kuusela puhuu orastavasta kulttuurisesta ilmiöstä. Hän tutkii kollektiivisia kirjoituskäytäntöjä post doc -tutkimuksessaan Tampereen yliopistossa ja sanoo, että “vaihtelevat uudet kirjoituskäytännöt muodostavat orastavan kulttuurisen ilmiön, jonka laajempia ulottuvuuksia ja seurauksia ei kuitenkaan ole vielä tutkittu”. Tänä vuonna päättyvässä tutkimuksessa on haastateltu myös useita Wahlroos-kirjan tekijöitä.

Miten viiden kirjoittajan yhteinen tietokirjahankkeemme käytännössä etenee?

Tärkein työkalu on hyvä ja luotettava pilvipalvelu, jossa kaikki pääsevät seuraamaan työn edistymistä. Sarkalla kirjan tekemistä ovat helpottaneet haastateltavien listaaminen Excel-taulukkoon, nimien värikoodaaminen edistymisen mukaan ja kaikkien haastattelujen tarkka litteroiminen. Myös kysymyksiä on suunniteltu yhdessä. Yllättäen tärkeä alusta on myös Facebook, jossa tuoreimpia kuulumisia pystyy jakamaan ryhmälle nopeasti.

Tässä vaiheessa haastatteluista on tehty noin puolet. Tekstiä alamme kirjoittaa näinä päivinä. Kirjoittaminenkin tehdään pilvipalvelussa, jossa toisen tekstiä on helppo kommentoida. Sähköpostin liitetiedostorumbaa ei tarvita.

Kirjan tekeminen taloudellisesti kannattavasti on mahdollista, koska kirjoittajia on useita. Muutamalla apurahalla pystymme keskittymään tarvittavan ajan kirjoittamiseen.

Kuusela kysyy: “Tuottavatko tai heijastavatko nämä kirjoituskäytännöt sellaista uudenlaista ymmärrystä kirjallisesta tuotannosta, joka kurkottaa perinteisen kirjailijahahmon tuolle puolen?” Vastaus on kyllä. Kirjailijaksi voi tulla melkein vahingossa, kun teoksen tekee yhdessä. Ei ole vaikea ennustaa, että vastaavanlaisia projekteja nähdään lähitulevaisuudessa paljon lisää.

Kati Pehkonen
@katipehkonen
kati.pehkonen(at)sarkamedia.com

Comment