Julkaistu Sarkan vanhassa blogissa 27.10.2014.

Potilaiden leikkauskomplikaatiot vähenivät maailmassa kolmanneksella muutamassa vuodessa.

Radikaaliin muutokseen riitti lähinnä yksi paperilappu.

Vuonna 2007 Maailman terveysjärjestö WHO lanseerasi 19-kohtaisen tarkistuslistan, joka on tarkoitetttu sairaaloiden leikkaustiimeille. Tiimin pitää tarkistaa ääneen leikkauksessa muun muassa, onko potilas suostunut operaatioon, ja laskea, ettei yksikään instrumentti ole jäänyt potilaan sisään. Tutkimuksen mukaan lista on onnistunut vähentämään paitsi komplikaatioiden myös potilaan kuolemaan johtavien virheiden määrää.

Missä virheitä sitten tapahtuu? Yksinkertaisissa asioissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdään potilaan väärälle puolelle leikkauksia pahimmillaan 2 500 kertaa vuodessa.

WHO lainasi tarkistuslistan idean ilmailuteollisuudesta. Siellä huomattiin, etteivät lento-onnettomuuksia aiheuta tekniset viat. Hengenvaarallisten tilanteiden taustalla olivat useimmiten ohjaamomiehistön tekemät inhimilliset virheet.

Harvoin journalismissakaan virheet johtuvat teknologiasta, salaliitosta tai tyhmyydestä. Useimmiten oikaisuja aiheuttaa huolimattomuus: haastateltava oli syntynyt syyskuun sijaan toukokuussa, tapahtuma järjestetäänkin ensimmäisenä, ei yhdeksäntenä päivänä ja haastateltavan etunimi on Marian sijaan Marja. Toimitusten huoneentauluista, toimittajien kattavasta koulutuksesta ja erillisistä faktantarkistajista huolimatta suomalaisista viestimistä voi lukea oikaisuja joka päivä.

Olisiko meidän aika ottaa oppia muilta aloilta?

Sarkan suunnitteleman journalistin tarkistuslistan tavoitteena on pureutua oikaisuja synnyttäviin virheisiin. Lista ei tee juttua automaattisesti paremmaksi, mutta se voi estää jutun tekijää kompastumasta pieniin mutta kiusallisiin mokiin.

Sekä journalistin että leikkaustiimin tarkistuslistan toimivuus perustuu järjestelmällisyyteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkärin Petri Volmasen mukaan hoitovirheen estämiseen riittää, että asiat käydään ääneen läpi ja ruksitaan hoidetuiksi.

‒ Muistin varassa tehtäessä asioita voi unohtua. Tarkistuskortti auttaa muistamaan ja pakottaa käymään tietyt asiat aina läpi, Volmanen sanoo Sarkalle.

Suomalaisten leikkaustiimien tarkistuskorttiin perehtynyt Volmanen suhtautuu idean lainaamiseen journalisteille innostuneesti.

‒ Ei hassumpi ajatus. Me terveydenhuollossa otamme pienet virheet vakavasti, koska ne voivat isoissa leikkauksissa tarkoittaa vaarallisia asioita. Journalismissa virhe voi viedä uskottavuuden.

Volmanen kertoo, että aluksi osa kirurgeista suhtautui tarkistuslistaan epäluuloisesti. Esimerkiksi leikkaustiimin jokaisen jäsenen esittäytyminen tuntui typerältä, jos salissa oli työkavereita kymmenen vuoden ajalta.

‒ Mutta aina saattaa olla joku uusi joukossa. Kohdan tarkoitus on avata kommunikaatiota. Kun on esittäydytty, voi olla helpompi sanoa jokin toinen, hoidon kannalta ratkaiseva asia ääneen.

Kaikki suomalaiset sairaalat eivät rynnänneet ottamaan tarkistuslistaa käyttöön, kun WHO esitteli sen seitsemän vuotta sitten ensimmäistä kertaa. Nyt Valvira ja Potilasvakuutuskeskus velvoittavat Suomen sairaaloita käyttämään tarkistuslistaa.

Toimittajasta nimien, lukujen ja vieraskielisten termien tarkistaminen voi tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta oikaisujen ja kokemuksiemme perusteella näin ei aina ole.

Sarkan tekemä tarkistuslista tuskin päätyy vaatimuksena Journalistin ohjeisiin. Juttujen järjestelmällinen läpikäyminen säästäisi kuitenkin mediataloja ja toimittajia uskottavuutta rapauttavilta ja jopa vahingollisilta virheiltä.

Tämä on journalistin tarkistuskortin ensimmäinen versio. Mitä siihen pitäisi lisätä, jotta toimittaja voisi ehkäistä virheitä kirurgin tarkkuudella? Ehdotuksia voi laittaa Twitterissä hashtagilla #tarkistuslista ja Sarkan Facebook-sivulla.

Kati Pehkonen
@katipehkonen
kati.pehkonen(at)sarkamedia.com

Comment