Julkaistu Sarkan vanhassa blogissa 23.3.2015

Oksettavaa. Idioottimaista. Loukkaavaa.

Tällaisia kommentteja ryöppysi loputon määrä, kun moderoin viikonlopun ajan maahanmuuttaja-aiheisen tv-lähetyksen nettikeskustelua. Poistin keskustelusta kymmeniä viestejä, jotka tihkuivat vihaa, turhautuneisuutta ja törkeyksiä. Netin ryönäviestejä lukiessa moderoija ei voi kuin ihmetellä: Miksi ihmiset ovat niin vihaisia?

Tuoreen tutkimuksen mukaan netissä vihapuhetta on yhä enemmän, mutta harva myöntää itse tuottavansa sitä. Vain noin viisi prosenttia väestöstä kirjoittaa vihaviestejä, mutta lähes puolet 15–30-vuotiaista on törmännyt vihapuheeseen netissä. Tutkija Matti Näsin mukaan vihapuheen tuottaja on usein jollain tavalla jäänyt yhteiskunnan ulkopuolelle. Netissä kirjoittelu tuo heille vallan ja hallinnan tunnetta.

–Maahanmuuttokriittinen puhe on siinä mielessä erilaista, että se kerää laajemman porukan kaikista luokista ja taustoista, Turun yliopistossa vihapuhetta tutkinut Näsi sanoo.

Vihapuhujan toive vallasta toteutuu ajoittain. Kirjoittelu on usein niin sinnikästä ja jyräävää, että sen edessä tuntee voimattomuutta. Inttämiseen ja hiustenhalkomiseen on raskasta lähteä mukaan, joten trollaajat ja turhautumistaan purkavat nettikirjoittelijat täyttävät kommenttiketjut omalla puheellaan. Keskustelu alkaa näyttää helposti siltä, että kaikki vihaavat maahanmuuttajia, muslimeja tai naisia.

Näsin mukaan netissä kärjekkäillä kommenteilla saa huomiota, kun taas rakentavasti keskustelevat jäävät jalkoihin.

Ryöpsähtelevien nettikeskusteluiden vuoksi tietyistä aiheista on tullut toimittajille työläitä tehdä. Maahanmuutto on yksi näistä. Haastateltavia on vaikea löytää, koska harva haluaa kommentoida aihetta, josta nousee välitön paskamyrsky. Huomasin tämän, kun yritin selvittää maahanmuuttajien raiskaustilastoja. Kun maahanmuuttajista tehdään juttu tai tv-lähetys, pitää varautua myös siihen, että sosiaalinen media, sähköposti ja puhelin laulavat tauotta seuraavat pari vuorokautta.

Yleinen neuvo on, että nettikirjoittelusta ei pitäisi provosoitua. Nettitrollaajat odottavat kieli pitkällä reaktiota ja vastakaikua. Jos keskusteluun lähtee mukaan, saa kuulla olevansa ”tyhmä suvakkihuora”, jonka mielipiteet ovat vääriä. Mielipiteisiin vaikuttavat tutkimukset ovat tietenkin nollatutkimuksia ja esimerkit yksittäistapauksia. Useimmat viestit voi jättää omaan arvoonsa, mutta kun lukee läpi satoja ikäviä kommentteja, tulee itsellekin vihainen ja surkea olo. Viestivyöryn perusteella alkaa uskoa siihen, että ihmiset todella haluavat toisilleen kaikkea pahaa.

Mitä tilanteelle sitten pitäisi tehdä?

Vaikka nettikeskustelujen moderointi on välillä turhauttavaa puuhaa, sitä on tehtävä. Törkeälle vihaiselle puheelle ei saa antaa periksi. Nettikeskustelussa saa vaatia asiallisuutta ja hyviä tapoja. Toinen tärkeä seikka on huomata itsesensuuri. Vaikka maahanmuutto on vaikea aihe, siihen pitää uskaltaa tarttua. Aiheita ei voi jättää käsittelemättä sen vuoksi, että niistä syntyy ikävä kirjoitteluryöppy tai mustamaalaamista erinäisillä nettifoorumeilla.

Tämäkin kirjoitus meinasi samasta syystä jäädä tekemättä.

Helmiina Suhonen
@HelmiinaS
helmiina.suhonen (at) sarkamedia.com

Comment